Yks kaks koli neli

Vuoden ikävin rumba eli inventointi... taas päätän pitää kaiken paremmin järjestyksessä ja kehitellä "jotain" mikä vähän auttaisi tässä ruljanssissa.
Siis vaikka onhan nuo järjestyksessä, noinnniinkuin paikoillaan, ja omissa laatikoissaan, ja laatikot hyllyissä, mut mut...
miten säästyis siltä että pitää kahlata kaikki läpi. No eipä kyllä mitenkään...
Onneksi on sentään jo käyty läpi lootat ja laskettu helmitaulumenetelmällä läpi, kirjattu koneellekin suurin osa, loppusuora häämöttää! Mutta ajatus alkoi jo oikeasti "vähän" jumittaa. Hetkeksi ulos raikkaaseen ilmaan...



Ulkona oli ihan hitsin kylmä, vaikka miinusasteita olikin vain muutama. Piti ottaa vielä muutama kuva lenkkikaverista, jolle ei koskaan ole liian kylmä; mitä kylmempi, sen paremmin se tuntuu viihtyvän!





Ylempään kuvaan, jossa pää näyttää olevan linkouksessa, pitäisi vielä liittää äänitehosteet "aarf, aarf, aarf".

Nyt takaisin töihin...
mukavaa viikonloppua ;)
t. Saara

Kevään tuoksua

Kermanvalkoiset ruusut ostin kuvausrekvisiitaksi, ja työnsä tehtyään ne pääsivät keittiön pöydälle. Ruusuista lähti ihanan raikkaan keväinen tuoksu, kun varsia lyhenteli sopivaksi.
Joskus kukkia osti useamminkin, nyt oikeastaan vain kun on joku "syy". Mikään kun ei selviä hengissä kauaa, ainakaan näin talvella ostettuna. Onkohan syynä liian vähän valoa, liian vetoiset ikkunat? Wanhan puutalon ongelmana ovat nuo pienet ikkunat, huonekasvit tungeksivat valon lähelle ja silti se ei riitä. Kasvilamppu auttaa kyllä, lattialla venyttelevien kukkien ylimmät haaleanvihreät latvukset ovat alkaneet toipua ja tummua. :)

Pidempiä päiviä, valoisaa viikkoa :)
t. Saara

Uuden vuoden haaveita

Kausivaihtelut tuntuu menevän välillä ihan ohitse, ja puodissa eletään kukkeaa kesää välillä vuoden ympäri... No kevätkausi on kuitenkin niin pian jo täällä (vaikka ei siltä tuntuisi) että pian täytyy olla selvillä, miltä puodin hyllyt näyttävät siinä huhti-toukokuun huitteilla. Mietintämyssy on vedetty korvien yli syvälle päähän...



Vaikeinta on löytää juuri ne tuotteet, jotka kiinnostaisivat mahdollisimman monia teistäkin. Samalla kun määrän pitää pysyä kohtuuden rajoissa, koska niin tilat kuin oma aikakin ovat rajalliset... ihan kaikkea ihanaa ei voi ottaa, vaikka mieli tekisi.
Ja vaikka jokin juttu olisi omasta mielestä ihan pakko saada, niin saattaakin huomata, että oli mielipiteensä kanssa melkein yksin. ;-))

Täytyisi mielellään jo päättääkin, mitä uutta kevääksi puotiin tulee. Osa on jo tilattu, tekstiileitä vielä mietin... Nämä ruudulliset löytyvät puodista jo ensi viikolla, mutta entäpä näiden jälkeen? Ruusuja vai pilkkuja, vai lisää ruutuja... vaiko vähän kaikkea.



Saapa nähdä, millainen on kevät! Vaalea, pastellinen, ruusuinen? Valkoista ja kepeää, laskeutuvaa ja puuvillaista... hopeista, kiiltävää, aurinkoista...



Saaristolaistyylisesti uutta-vanhaa-vaaleaa, sopivasti rustiikkista kovasti suunnittelen myös omaan kotiin, jospa nyt tämän uuden vuoden kuluessa uusi keittiö pääsisi haaveasteelta ihan toteutukseen asti! Neljäs vuosi punaisessa puutalossa täyttyy pian... niinhän sanotaan, että keittiö on kodin sydän, ja tulisija taas keittiön sydän... Minun keittiöni sydän voisi näyttää tältä.
Sopisi tähän taloon kuin nenä päähän, ja vaikea kuvitella että mieli muuttuisi... täytyy ensin käydä uunintekijän juttusilla. :)

Onnellista tätä vuotta toivotan kaikille!
t.Saara