28. helmikuuta 2011

Karamellinpunaista ja mintunvihreää


Neiti Kevät - tai kuljetusfirman Reiska - kurkisti oven takaa. Mukanaan tuli muutamia ihanuuksia Tanskasta. Kepeää, pastellista, ja vasta vain muutama...

Karamellivärinen Flora -päiväpeitto

Kuvan peitto vaikutti siniseltä tilatessa, mutta eipä haittaa mitään. Vaikka värin nimi, "verte", vähän antoikin vinkkiä todellisuudesta. ;) Nätti vaalea mintunvihreä, suorastaan herkullinen yhdessä roosanpunaisen kanssa.

Hattaranvärinen Nora -peitto

Romanttisen ruusukuosinen ja pastellisävyinen Nora -peitto on sopiva hyvin-pieneen-sänkyyn tai sohvankulmalle.

...Nyt ei ole ollut samanlaista lakkojumia kuten viime keväänä, siitä huolimatta toimitukset viipyvät. Tai ehkä se vain taas siltä tuntuu, kärsimätön kun olen? Ehkä valmistajilla on muitakin ostajia kuin minä? ;))

Toisaalta hyvä näin, olen saanut aikaa tilinpäätöksen kasaamiseen. Siis varsinaisen työn onneksi tekee tilitoimisto, mutta omakin osuuteni, eli aineiston toimittaminen, tuntuu olevan jotenkin ylivoimaisen aikaavievä juttu.

En ymmärrä miten tavallinen yrittäjä ehtii itse kirjanpitoaan tai veroilmoitusta tehdä... Minulla menisi jo alvien ynnäilyyn, säädösten ihmettelyyn ja muuhun "ylimääräiseen työhön" ne viimeisetkin vuorokauden tunnit - mistähän ne ottaisi, yöunista varmaankin. Näin on paljon parempi, on joku jolta voi tarvittaessa kysyä ja tilikausi laitetaan kirjoihin ja kansiin ammattitaidolla. Ja saan siis nukkuakin. ;))

...Osa tilatuista saapui siis ja suurin osa vielä jäi jälkitoimitukselle, eipä makeaa mahan täydeltä vaan vielä saan odotella. Samaten jo viikkoja sitten lupaamani köyhänhopeiset seilaavat vielä matkalla, mutta niinpä se on oikeakin Neiti Kevät kovasti myöhässä. Kolme (vaiko neljä?) vuotta takaperin täällä oli juhannusruusuissa pienet lehdet, siis näin helmikuussa. En tiedä kumpi on kivampi vaihtoehto? Nollatalvi ja vihreä nurmikko lähes ympäri vuoden, vaiko nämä metriset kinokset. Aurinkoa ja nurmikkoa on kyllä jo kova ikävä.

Kuvassa taka-alalla aurinkoa, ja nurmikkoa.

Seuraavaksi suunta Postiin ja Matkahuoltoon - ja maaliskuun puolella kuullaan taas. :)
t. Saara

2. helmikuuta 2011

Auringontuoksua


Eilen sain postissa makeat ja herkulliset tuoksut Pienestä Tuoksukaupasta. Päärynää -nam, ruusua, tangeriinia... ja vaniljaa, supernam!

Kuivattelin mandariinin siivuja ja vanhemman postauksen ruusunterälehtiä (kun semmosia varmaan kuuluu hajustesekoituksissa olla) ja laitoin kaikki yhteen kasaan, päälle tangeriinituoksua. Reilusti. Tietysti sitä meni vähän liikaa kun se oli niin herrrkullista.



Huolella Aseteltu Hajustesekoitus (hah) on nyt ikkunalaudalla tuoksuttelemassa.



Tippapullossa luki, että kosmetiikkakäyttöön, mutta kai vissiin se huonetuoksunakin menee... Kosmetiikan valmistamisen jätän suosiolla osaajille. Viimeeksi kun ostin hajusteita ja yritin tehdä valmiista saippuamassasta tuoksusaippuaa, epäonnistuin surkeasti. Tuoksuihan se kyllä, niin paljon että sillä olisi karkoittanut tuholaisia. Laventeli on pieninä määrinä raikas tuoksu, mutta tohkeissani laitoin saippuan sekaan niin paljon laventelia, että haju ihan kuvotti, ja niin paljon punaista väriainetta, että palasaippuoiden ulkomuotokin oli kuin lihatiskiltä. No ehkäpä toisella kertaa voisi onnistuakin, mutta jospa kuitenkin pitäydyn helpommissa jutuissa; mandariinia osaan jotenkin kuivata, onnistuupa joskus ihan vahingossakin. (Tosin kuvan mandariinit olisi voineet varmaan olla kuivempiakin.)
Ja sitten pirskottelen tuoksuvia vain sinne tänne tuonne enkä edes yritä sekoittaa niistä mitään.

Kevätaurinkoa odotellessa... :)
t. Saara